Etusivu

MEDIAN TENTTI KYSYMYSLISTAN VASTAUKSET

Muistutan vielä tässä alussa että vapaaehtoiset voivat myös täydentää tätä!


1. Selitä joukkoviestinnän tehtävät
----------------------------------------------------------------
-Ympäristön tarkkailu (uutistoiminta)
-Vaikutteiden yhdistäminen (kommentit)
-Yhteisen perinteen siirtäminen, sosiaalistaminen (kasvatus)
-Viihdyttäminen (viihde)
-Toiminta markkinoinnin jatkeena (mainonta ja ilmoittelu)

2. Selitä joukkoviestintä prosessina
----------------------------------------------------------------
Kenttätoimittajat -> Uutistoimistot -> Joukkoviestin -> yleisö

3. Selitä viestinnän perustekijät (kuva + prosessin selitys)
----------------------------------------------------------------
-Sanoman lähettäjä
-Sanoman vastaanottaja
-Sanoma
-Viestinnän kanava

*Kuva*
-Lähde informaatio
-Lähettäjä Sanoma
-Häiriöt (kuten käännösvirheet)
-Palaute
-Vastaanottaja Tulkinta
-Määräpää Sanoma

4. Mitkä ovat inhimillisen viestinnän keinot (3kpl) ja lyhyt kuvaus kustakin
----------------------------------------------------------------
-Sanaton viestintä (vahvistaa tai korvaa puhetta)
-Kieli (Sanoman perillemenoon vaikuttaa keskeisimmin sisällön ymmätäminen)
-Tekniset apukeinot, viestimet (Nykyaikainen yhteiskunta perustuu enenevässä määrin teknisten viestimien käyttöön)

5. Selitä ymmärrettävyyden osatekijät (4 kpl) viestinnän perillemenossa
----------------------------------------------------------------
-Käsitteellisyyden aste (mitä havainnollisempi, yleensä sen parempi)
-Samastumisen mahdollisuus (tutut asiat, tutut ihmiset)
-Sanoman kieliasu (sanojen valinta, kielen monimutkaisuus)
-Sanoman kiinnostavuus (kiinnostava sanoma voi olla vaikeakin lukea, mutta vähemmän kiinnostavan sanoman ratkomiseen ei käytetä ylimääräistä vaivaa)

6. Milloin viestintä on onnistunut lähettäjän ja vastaanottajan kannalta
----------------------------------------------------------------
-Lähettäjän kannalta viestintä on onnistunut, kun viesti menee perille sellaisena kuin se on tarkoitettu
-Vastaanottajan kannalta oleellista on usein se, miten viesti vaikuttaa hänen omaan elämäänsä

7. Millä keinoilla (5 kpl) puhuja voi vaikuttaa viestinsä parempaan ymmärtämiseen
----------------------------------------------------------------
-Soveltaa puhetapansa kuulijoiden mukaan
-Liittää puheeseensa jokapäiväisen elämään liittyviä anekdootteja ja esimerkkejä (Anekdootti eli kasku on viihteellinen tarina henkilöstä tai tapahtumasta)
-Soveltaa asian kuulijoiden arvioidun yleistietotason mukaan
-Toistaa keskeiset asiat
-Selvittää asioiden syyt ja seuraukset

8. Mitä tarkoitetaan organisaatioviestinnällä
----------------------------------------------------------------
-Kahden tai useamman ihmisen välistä kaksisuuntaista viestintää joka perustuu vuorovaikutukseen osanottajien persoonallisuustekijöiden, kielen ja sanattoman viestinnän kanssa

9. Mitkä ovat organisaatioviestinnän osatekijät
----------------------------------------------------------------
-Prosessi (Jatkuva muutos suhteessa ympäristöön)
-Sanoma ja verkko (Organisaation ihmisketjut, joita myöten sanomat kulkevat)
-Riippuvuussuhde (Organisaation osat ovat keskinäisessä vuorovaikutussuhteessa)
–Ympäristö (Ulkopuolisten tekijöiden vaikutus (lait, talous, tekniikka…))
-Epävarmuus (Keskeinen tehtävä ympäristöstä tulevan epävarmuuden vähentäminen keräämällä tietoa ja etsimällä vastaukset)
-Epäviralliset verkot (”puskaradio”)

10. Mitkä ovat viestin perillemenoon vaikuttavat a) ulkoiset ja b) sisäiset esteet, avaa termejä myös esimerkeillä
----------------------------------------------------------------
a)
-Sanoma ei tule oikeaan osoitteeseen
-Sanoma hukkuu matkalla
-Sanomaa ei havaita
-Viestinnän kyky puuttuu
-Sanoma viipyy matkalla
*toisinsanoen Viestintää ei synny, koska se ei saavuta vastaanottajaa!

b)
-Häviö (rajallinen tiedonkäsittelykyky, tahaton)
-Torjunta (kokonaan tai osittain tietoista)

*Yksilöllinen torjunta
-ei viestinnän tarvetta (päätös)
-ei sopivaa sanomaa (valinta)
-informaatiotulva
-epäluotettavaksi koettu sanoma (oma kokemus)
-epätoivottu sanoma (”rokotus”)

*Sosiaalinen torjunta
-ympäristön (perhe, työ, ystävät) vaikutus
-esim. lestadiolaiset ja TV:n katselun kieltäminen
-myös sosiaalinen aseman aiheuttama torjuntareaktio (”ei sovi papille”)

11. Mitkä ovat piilosuostuttelun keinot
----------------------------------------------------------------
-Piiloväite (virkamies, HIFK-TPS 1-0 ”TPS hävisi vain maalilla”, ”HIFK voittoon vain maalin erolla”)
-Indoktrinaatio (tietoinen asian ajaminen, politiikan kielenkäyttö: ”Me SDP:ssä”)
-manipulaatio (TV-ohjelmien sijoittelu, musiikin valinta, kuvat, sanavalinnat, epäsuora vaikuttaminen)

12. Mitkä ovat dissonanssi ja kongruenssiteoriat viestinnässä
----------------------------------------------------------------
-Dissonanssiteorian (riitasointu) mukaan ihmiset pyrkivät välttämään ristiriitoja ja vastaanottavat vain heille mieluisia ja hyödyllisiä tietoja
*Ristiriitojen torjunnassa esim. selitykset, järkeily, tosiasioiden kiistäminen
*Looginen ristiriita (ikuinen elämä-kuolema)
*Normiristiriita (poliisin tekemä rikos)
*Ristiriita aiemman käsityksen kanssa (puolueaktiivisuus)
*Ristiriita aiemman ja uuden kanssa (tulisilla hiilillä kävely)

-Kongruenssiteorian lähtökohtana on lähteen epäluotettavuus suhteessa sanoman luotettavuuteen
*Yksilön tavoitteena saavuttaa sisäinen sopusointu eli kongruenssi
*Mikäli hän kuulee ennen luotettavaksi kokemalta lähteeltä täysin epäluotettavalta tuntuvaa asiaa hän joutuu tasapainon saavuttamiseksi muuttamaan mielipidettä joko lähteestä tai uudesta sanomasta

13. Selitä multimedian karuselli (kuva ja termit)
----------------------------------------------------------------
-Aihe, tavoite, kohderyhmä ja käyttötilanne vaikuttavat kaikissa valinnoissa

-Toiminnallisuuteen vaikuttaa mediavalinnat ja navigointi
*Interaktio (synonyymit: vuorovaikutus, kanssakäyminen, keskustelu)
*tulostus

-Navigointiin vaikuttaa toiminnallisuus ja käyttöliittymä
*Yhdenmukaisuus
*Eksyminen
*Apuvälineet
*Assosiatiivisuus (esim. punainen = aktiivinen)
*Linkitys

-Käyttöliittymään vaikuttaa navigointi ja rakenne
*Palaute
*Visuaalisuus
*Ääni
*Käytettävyys
*Metafora ("kielikuva eli trooppi, jossa kahta toisiinsa liittymätöntä sanaa verrataan ilman kuin-sanaa")

-Rakenteeseen vaikuttaa käyttöliittymä ja dramaturgia
*Loogisuus
*Rakennemallit

-Dramaturgiaan vaikuttaa rakenne ja mediavalinnat
*Juoni
*Genre
*Mediaelementit
*Käyttötilanne
*Tempo

-Mediavalintoihin vaikuttaa dramaturgia ja toiminnallisuus
*Grafiikka
*Kuva
*Teksti
*Ääni
*Animaatio
*Video

14. Miksi internet on ylivoimainen kokoomamediana
----------------------------------------------------------------
-Internet on kokoomamedia, jonka pariin ohjataan asiakkaita muista medioista.
-Internet on vähiten rajattu media ja kulut ovat pienet.

-Internet on ylivoimainen kokoomamediana ainutlaatuisten mediaominaisuuksiensa vuoksi
*Läsnäolo
*Myynti ja logistiikka
*Markkinointiviestintä
*Kommunikaatio
*Tuotekehitys
*Rekrytointi
*Maailmanlaajuinen peitto
*Muokattava sisältö
*Tallentamisen edullisuus
*Hyvät yhteydet, laajakaista

15. Miten työpaikkailmoituksia käytetään imagon kehittämiseen
----------------------------------------------------------------
PUUTTUU, PUUTTUU, PUUTTUU, PUUTTUU, PUUTTUU, PUUTTUU, PUUTTUU, PUUTTUU, PUUTTUU, PUUTTUU, PUUTTUU, PUUTTUU, PUUTTUU, PUUTTUU, PUUTTUU, PUUTTUU, PUUTTUU, PUUTTUU, PUUTTUU, PUUTTUU, PUUTTUU, PUUTTUU, PUUTTUU, PUUTTUU.

16. Mihin peruskysymyksiin on oltava vastaus ennen graafisen julkaisun tekemistä
----------------------------------------------------------------
-Kuka tai mikä on julkaisun taustaääni
*Yritys, yhteisö, henkilö, rahoittaja, ideoija
*Kuinka hyvin taustaääni kuuluu julkaisussa

-Keille julkaisu on tarkoitettu
*Kaikille sidosryhmille vai rajatulle joukolle suunnattu
*”Kaikille jotain” tekijöille hankalin

-Mikä on julkaisun tarkoitus ja viesti
*Yksi julkaisu vai usein ilmestyvä lehti
*Yksi vai useita teemoja
*Onko julkaisun tarkoitus informoida, markkinoida vai profiloida yritystä ja/tai tuotetta
*Mitä tuloksia julkaisulta odotetaan
*Miten tulokset voidaan mitata

-Milloin
*Ilmestymisajankohdalla suuri merkitys sisältöön (vuodenaika, juhlapäivät)
*Koko hankkeen ajoitus mahdollisimman aikaisin

-Miten paljon
*Kuinka suuri kohderyhmä julkaisulla on
*Paljonko julkaisun tekeminen saa maksaa
*Toiminta näiden reunaehtojen pohjalta

-Teknologia
*Käytettävissä oleva teknologia vs. uusi teknologia
*Vaikuttaa sekä kustannuksiin että aikatauluun

-Graafinen ulkoasu ja kieli
*Lehti, esite, joku muu
*Typografia, kuvavalinnat, käytetty kieli, yrityksen kulttuuri
*Julkaisu on pienistä osasista muodostuva kokonaisuus

17. Selitä kultainen leikkaus ja kuvapinnan tasapainolinja
----------------------------------------------------------------
kultainen leikkaus: Pienemmän suhde isompaan on sama kuin isomman suhde koko kappaleeseen.

Kuvapinnan tasapainolinja: Silmä pyrkii hakeutumaan esityksessä kohtaan, jota utsutaan
kuvapinnan tasapainolinjaksi

18. Millaisen vaikutuksen erilaiset muodot antavat sommittelussa
----------------------------------------------------------------
-Taivas-Maa

-Neliö
*On hyvin staattinen
*Ei tapahdu mitään

-Suorakaide
*On aktiivisempi.
*Vaakasuora, näkökenttä, näyttö

-Pysty
*On epävakaa, vielä aktiivisempi.
*Silmä joutuu liikkumaan ylös ja alas

19. Miten jännitteiden avulla voidaan luoda mielenkiintoa sommitteluun
----------------------------------------------------------------
-Tasapaino
*voimat ja vastavoimat pitävät taiton koossa
*tasapaino voi perustua harmoniaan, mutta myös jännitteisiin (kontrastit)

-Jännitteet
*vastakohdat ja kontrastit luovat jännitettä
*Jännitteen puuttuminen sivulta tekee siitä mielenkiinnottoman ja yksitoikkoisen

Rauha Jännite
Yksi iso Monta pientä
Pyöreä Kulmikas
Levollinen Liikkuva osa
Vaakasuora Yksi lävistäjä
Väljä Tiivistymä
Tumma Valoisa
Liike Vastaliike

20. Mitkä ovat kuvan tehtävät digitaalisessa mediassa
----------------------------------------------------------------
Kuvalla voidaan:
-Kertoa
-Havainnollistaa
-Herättää mielenkiintoa
-Kuohuttaa tunteita
-Vaikuttaa ihmisten käsityksiin ja mielipiteisiin

21. Millaiset kuvat ovat visuaalisesti a) vahvoja ja b) heikkoja
----------------------------------------------------------------
a)
- Voimakas kontrasti (=valon ja varjon ero)
- Tekstuuri
- Värisyys
- Monimutkainen muoto
- Linjapiirros

b)
- Lievä kontrasti
- Mattapinta (tasainen väri)
- Yksinkertainen muoto (geometriset muodot)
- Sävykuva

22. Millaisia mielleyhtymiä länsimaissa tuovat a) valkoisen b) mustan c) sinisen d) vihreän e)
punaisen värin käyttö
----------------------------------------------------------------
a) ---------------

b)
- Suru, tuska, pimeys
- Vakavuus, voima, kuolema, epätoivo

c)
- Rauhoittava, passioiva
- Kylmä, etäinen, surumielinen, uneksiva

d)
- Rauhoittava
- Luonto, neutraali

e)
- Kiihottava, ärsyttävä
- Agressiivinen, esiintyöntyvä, varoitus, kuuma

23. Mitkä ovat kontrastityypit (3 kpl) sommittelussa
----------------------------------------------------------------
- Laatukontrasti
- Määräkontrasti
- Kulöörikontrasti

24. Mitkä ovat värien sommittelun perussäännöt
---------------------------------------------------------------
- Yksiväriasteikossa on yhden värin sävyjä ja niiden vivahteita.
- Lähiväriasteikossa väriympyrän lähekkäiset värit muodostavat kokonaisuuden.
- Vastaväriasteikossa väriympyrän vastakkaiset värit antavat hohtoa toisilleen.
- Perusväriasteikko on tehokas punaisen, sinisen ja keltaisen yhdistelmä.

25. Mitä asioita (8) kuuluu äänimainonnan muistilistaan ”The essential eight”
---------------------------------------------------------------
1. Anna tuotteen olla mainoksen tähti
2. Luo yhteys kuluttajaan vetoamalla tunteisiin
3. Varmista että kuluttaja tunnistaa mainostettavan tuotteen
4. Selkeä, hyvälaatuinen mainos vie viestisi perille
5. K.I.S.S. (keep it simple, stupid!)
6. Käytä oikeaa äänen ”sävyä” ja voimakkuutta, valitse paras spiikkeri
7. Varmista että radiomainos tukee mainontaa muissa medioissa
8. Kehota kuulijaa selkeästi toimimaan

26. Mitkä ovat äänen käyttötavat digitaalisessa mediassa (9)
---------------------------------------------------------------
- Huomion kiinnittäminen
- Palautteen antaminen
- Taustaääni
- Ääniseinämä (erottaminen ympäristöstä, esim. messut, elokuva)
- Tilanteen/paikan assosiointi
- Tunnelman luominen (rauhoittaminen, jännitys jne.)
- Kerronta (puhe)
- Dokumentointi (esim. luonto-ohjelmat)
- Opettaminen

27. Mitkä ovat luovan ideoinnin istunnon perussäännöt
---------------------------------------------------------------
-Lennokkaat ja villit ideat ovat tervetulleita
-Toivotaan paljon yhteistyötä
-Parannellaan ja yhdistellään muiden ideoita
-Annetaan kaikille mahdollisuus ideoida
-Kysellään tarkentavia kysymyksiä
-Ajatellaan positiivisesti
-Arvostelu on kiellettyä tai korvataan

28. Selitä mikä on Mind Map, mitkä ovat sen tekemisen perussäännöt ja miten/mihin sitä käytetään
---------------------------------------------------------------
Käsitekartoilla tarkoitetaan aihepiirien ja käsitteistöjen graafisia esityksiä kaavioina.
Käsitekarttojen tarkoituksena on sisältöjen havainnollistaminen esimerkiksi tekstin sisällön
suunnittelua, opiskelua tai analyysia varten. Sanaa käsitekartta voidaan käyttää yleisterminä
tai viittaamaan analyyttiseen esitystapaan, jossa käsitteiden väliset suhteet korostuvat.
Vastaavasti termejä miellekartta ja mindmap käytetään erityisesti tarkoittamaan ideointia
varten suunniteltuja esitysmuotoja. Mindmap on myös rekisteröity tavaramerkki. Miellekartta
on kirjaston asiasanoituksessa (YSA) aiheesta käytetty yleistermi. Termien käyttö on kuitenkin
vaihtelevaa.

29. Mikä on synopsis (määrittely) ja mitä asioita siinä tulee olla
---------------------------------------------------------------
-Synopsis on ohjelmaidea pähkinänkuoressa.
-Se kertoo ohjelmantekijöille lyhyesti ja selkeästi, mitä kirjoittaja heille tarjoaa.
-Synopsis esittelee tuotteen kiinnostavan aiheen sekä luonnehtii ajateltua yleissävyä ja ohjelmatyyppiä muutamin pikavedoin.
-Se kertoo juonen pääkohdat, usein myös jotain ajatelluista tapahtumapaikoista.

30. Mitkä kuvakoot kuuluvat 8 portaiseen kuvakokojärjestelmään
---------------------------------------------------------------
- ELK - Erikoislähikuva
- LK - Lähikuva

- PLK - Puolilähikuva
- LK - Lähikuva

- LPK/SPK - Laaja/Suuri puolikuva
- KK - Kokokuva

- LKK/SKK - Laaja/Suuri kokokuva
- YK - Yleiskuva

32. Mitä tarkoittaa termi immersiivisyys digitaalisessa mediassa
---------------------------------------------------------------
-Immersiivinen (3-D kuvatodellisuus) tarkoittaa sitä että multimediasovelluksen käyttäjä tuntee olevansa
kuvan sisällä (tai ennemminkin kuin osa kuvaa).
-Immersiivisen multimedian esimerkkejä ovat esimerkiksi tietokonepelit, jossa pelaaja tuntee olevansa osana
tietokonepeliä. Tietokonepelissä maailman on usein realistinen ja todentuntuinen ja pelaaja on vuorovaikutuksessa virtuaalimaailman kanssa ja vaikuttaa näin pelin kulkuun.

33. Kerro esimerkkien avulla, miten metaforia voidaan käyttää hyväksi esim. graafisen käyttöliittymän
suunnittelussa
---------------------------------------------------------------
-Multimediassa käytetään erilaisia metaforia ja symboleita median toimintakyvyn ylläpitämiseksi.
-Multimediasovelluksen käyttö ja opettelu on vaivattomampaa, kun käytetään tuttuja symboleita
esim. liikennemerkkejä. reaalimaailmaa jäljittelevää metaforaa esimerkiksi roskakoria
käytettäessä, sen tulee olla kaikkien ymmärrettävissä.
-Teknisiä metaforia ovat esimerkiksi tutuista laitteista tulevat videon toisto ja äänenvoimakkuus.
-Rakenteellisia metaforia ovat esimerkiksi talo, auto, korttipakka ja kartta, ne muodostavat ihmisissä assosaatioita (=mielleyhtymiä).
-Metaforia voidaan tehostaa äänellä (äänellä voidaan muodostaa myös oma konkreettisen effektin toiminta).

34. Selitä tyypillisen mediatuotantoryhmän jäsenet (10 kpl) ja heidän roolinsa tuotannossa
---------------------------------------------------------------
1.Tuottaja
-yleiskoordinaattori (sopimukset, talous, aikataulut ym.)
2.Projektin vetäjä
-hallinnoija (budjetin toteutuminen, aikataulussa pysyminen, raportointi, dokumentointi, juoksevien asioiden hoito)
3.Käsikirjoittaja
-mediaelementtien yhteensovitus, tarinan ja jännitteiden luominen kiinnostavaksi kokonaisuudeksi
4.Editori
-editointi
5.Visualisti
-vastaa visuaalisesta kokonaisilmeestä (käyttöliittymän fyysinen ulkoasu)
6.Kuvatoimittaja
7.Äänisuunnittelija
-äänimaailman suunnittelu ja toteutus
8.Videosuunnittelija
9.Animaattori
10.Koostaja
-sovelluksen muokkaaminen lopulliseen muotoon, toimintakuntoon saattaminen

35. Mitkä ovat multimediatuotannon keskeiset suunnitteludokumentit (5 kpl) ja mikä on niiden
keskeinen sisältö
----------------------------------------------------------------
-Tuotantosuunnitelma
*Työn lähtökohdat
*Materiaalin hankintasuunnitelma
*Rahoitussuunnitelma
*Tuotannon tekniset vaatimukset
*Aikataulu ja budjetti
*Tuotannon seuranta
*Työntekijät ja heidän vastuualueensa
*Valmiin tuotteen jakelu asiakkaalle/ käyttäjälle
*Päivä- ja viikkokohtainen aikataulu projektin etenemisestä
*Paljonko eri toimet voivat viedä aikaa ja milloin ne toteutetaan
*Palaveriajat
*Välitavoitteiden määrittelyt
*Testauksia.

Tuotantosuunnitelma tehdään jokaisesta hankkeesta ja sillä hallitaan koko projektin toteutumista ideasta valmiiksi tuotteeksi.

-Synopsis
*Toimii 1-2 A4 –sivuisena ”myyntipaperina”
*Kertoo median juonen
*Mitä ollaan tekemässä ja kenelle
*Kuvaillaan koko tuotantoprosessi idealistisella tasolla
*Ensimmäinen hahmotelma tuotannon asiasisällöstä ja toteutuksesta
*Multimediateoksen idea ja kohderyhmä
*Valmiin teoksen sisältö ja käyttötapa pääpiirteissään
*Hankkeen työntekijät ja työnjako yleisellä tasolla
Ennen kuin hanke lähtee edistymään, synopsis tulee käydä läpi ja hyväksyttää
tuotantotiimissä.

-Asiakäsikirjoitus
*Mietitään eri mahdollisuuksia sovelluksen rakenteen tuottamiseen sekä ulkoasun ja käyttöliittymän malleja. *Projektin varsinainen toteutus rakennetaan asiakäsikirjoituksen eli tuotantokäsikirjoituksen pohjalta.
*Kun asiakäsikirjoitus on valmis, tuottaja tai rahoittaja hyväksyy sen, jonka jälkeen tehdään tuotantosopimus ja rakennetaan budjetti.

-Rakennesuunnitelma
*Yleiskuva miten sovelluksessa voi liikkua
*kuvataan selkeästi sovelluksen toiminnallisuus, käyttäjän mahdollisuudet liikkua sovelluksessa sekä
sovelluksen eri osien väliset yhteydet.
*Kuvataan sovelluksen jakautuminen eri osioille ja tasoille sekä sovelluksen tietorakenne mahdollisimman konkreettisesti.
*Alustava hahmotelma käyttöliittymään ulkonäöstä, mm. navigointipainikkeiden osalta.
*So-velluksen rakennetta kuvataan kaavioilla ja piirroksilla tekstiselitteillä, esimerkiksi käsin ja koneella
piirretyillä layouteilla, vuokaavioilla, organisaatiokaavioilla ja tekstiselitteillä.
*Rakennesuunnitelmassa tulee ilmetä teoksen perusrakenne, mihin käyttäjä pääsee missäkin vaiheessa,
navigointimahdollisuuksien kuvaukset, mitä välineitä ja reittejä käyttäjällä on käytössä sekä sovelluksen
rajatut navigoinnin keinot.
Rakennesuunnitelman tarkoituksena on luoda sovelluksen yhtenäinen kokonaisuus.
Rakennekuvaus antaa tietoa sovelluksesta tilaajalle, käsikirjoittajalle ja sisällöntuottajalle.

-Tuotantokäsikirjoitus
*Ilmenee Tehtävän sovelluksen yksityiskohtainen sisältö ja toteutustapa.
*Toimii varsinaisen työ- ja tuotantovaiheen selkärankana.
*Sen pohjalta jokainen mediatuotantoryhmän jäsen voi toteuttaa oman osuutensa projektista.
*Tuodaan esille aikataulut, paljonko aikaa voi käyttää kuhunkin osaan päivä-/ viikkokohtaisesti.
*Rakennetaan viidessä eri vaiheessa (hypertekstuaalisuudelle asetetaan omat erikoisvaatimukset ja täydellistä mallia on usein mahdotonta rakentaa).
*Tuotantokäsikirjoitus on kannattavaa tuottaa selkeällä rakenneratkaisulla (helpottaa kokonaisuuden hallintaa, vältytään ylimää-räiseltä työltä ja linkit kannattaa lisätä viimeisenä).


Tuotantokäsikirjoituksen tulee olla selkeä ja helppolukuinen, muuten käsikirjoitusmallin valinta on melko avointa.
Ennen varsinaiseen tuotantoon siirtymistä, tuotantokäsikirjoitus on tarkistettava mahdollisien virheiden karsimiseksi ennen varsinaista tuotantoa.

36. Mitkä ovat mutimediasovelluksen perusrakennemallit (4 kpl)
----------------------------------------------------------------
Multimediasovelluksen tulisi olla rakenteeltaan selkeä ja perustua yksinkertaiseen perusmalliin.

-Puumalli
-Matriisimalli
-Tori-/tähtimalli
-Kalanruotomalli

37. Mitkä osavaiheet (13 kpl) kuuluvat multimedian tuotantoprosessiin
---------------------------------------------------------------
-Päättös tuotantoprosessin aloituksesta/ toimeksiannosta.
-Ideointi.
-Synopsis (tiivistelmä tai yleiskuvaus tuotettavasta multimediasta)
-Tuotantosuunnitelman toteutus
-Asiakäsikirjoitus
-Rakennesuunnitelma
-Layoutin/ käyttöliittymän luonnokset
-Prototyyppi multimediasta
-Tuotantokäsikirjoitus
-Multimedian aineistojen koonti
-Testaus
-Multimedia luovutetaan eteenpäin tai jakeluun
-Multimedian päivitys ja seuranta.

38. Mitkä ovat keskeiset periaatteet, kun kirjoitetaan sisältöä verkkosivuille (4 kpl)
---------------------------------------------------------------
Verkkoon kirjoittaminen muistuttaa uutiskirjoittamista.
-Alkuun kirjoitetaan tärkeimmät asiat ja loppuun vähemmän tärkeät asiat.
-Liikaa tietoa ei kannata laittaa samalle sivulle, vaan tehdä linkityksiä lisätietoihin.
-Tekstin alussa on yleensä ingressi, jolla kerrotaan mistä koko tekstissä on kyse.
-Kappaleista ei kannata tehdä liian pitkiä ja tärkeitä asioita korostetaan lihavoinnilla.

39. Miten muodostuvat additiivinen ja subtraktiivinen värijärjestelmä, mitkä ovat niiden tunnetuimmat
värijärjestelmät ja missä niitä käytetään
---------------------------------------------------------------
-Addiktiivisessa järjestelmässä käytetään perusväreinä punaista (RED), vihreää (GREEN) ja sinistä (BLUE) joista muodostuu värijärjestelmä nimeltä RGB.
*Näiden perusvärivalojen määrää lisäämällä saadaan siis värejä ja kun kaikkien arvo on 0 niin väri on musta eli ei ole valoa kun taas maksimiarvo on valkea.

-Subtraktiivisessa järjestelmässä perusväreinä ovat turkoosi CYAN, magneta MAGENTA ja keltainen YELLOW jotka siis muodostavat värijärjestelmän nimeltä CMYK (K tulee sanasta key joka on tässä värijärjestelmässä musta).
*Vähentämällä näitä perusvärejä saamme muita värejä, kuten jos vähennämme valkoisesta turkoosin ja magentan pois jäljelle jää sininen.

40. Mitä ovat bittikartta- ja vektorigrafiikka, miten ne eroavat toisistaan ja missä niitä käytetään
---------------------------------------------------------------
Bittikarttakuva
-muodostuu tasakokoisista pikseleistä joille annetaan jokin väriarvo
-Jokainen kuvan piste esitetään erikseen jonka seurauksena kuvan koko kasvaa sitä mukaan mitä tarkempi se on
-Eivät salli kuvakoon suurentamista ilman laadun heikkenemistä

Vektorikuva
-On todellisuudessa matemaattinen lauseke josta vektorigrafiikkaa tukeva ohjelma luo kuvan jonka näet
-Kuvakoko pieni koska turhaa tietoa ei tarvitse tallentaa (matemaattiset kaavat eivät vie suurta määrää tilaa)
-3D-grafiikka on myös kolmiulotteista vektorigrafiikkaa, jossa kappaleet kuvataan matemaattisin mallein.
-Vektorigrafiikka voi suurennella ja pienennellä mielin määrin.

41. Mitä tarkoitetaan kuvan a) värisyvyydellä ja b) resoluutiolla
---------------------------------------------------------------
a)
*Väritarkkuus, jolla värejä tuotetaan tai tallennetaan bittikarttagrafiikassa
*Värisyvyys kertoo yhtä pikseliä kohti käytettävien bittien lukumäärän (mitä enemmän bittejä on, sitä tarkemmin värit toistuvat)
*Käytettävien bittien määrä rajaa värien enimmäismäärän kuvassa

Värisyvyydeltään todellinen väri (engl. True Color) perustuu bittisyvyyteen, joka on vähintään 8 bittiä jokaista pääväriä (RGB) kohti. Yleensä puhutaan täysvärikuvasta, 24-bittisestä digitaalikuvasta tai värillisestä digikuvasta. Tätä pidetään vähimmäissyvyytenä, jotta kuvan värit vaikuttaisivat luonnollisilta.

b)
-Resoluutio voi merkitä kuvantoistolaitteen tarkkuutta eli erottelukykyä. Tällöin sen yksikkönä on yleensä pikseliä (kuvapistettä) pituusyksikköä kohti (pixels per inch / points per inch / dots per inch). Esimerkiksi tietokoneen näytöillä tyypillisiä erottelukyvyn arvoja ovat 72 dpi ja 96 dpi. Tulostimissa arvo voi olla esimerkiksi 300 dpi, 600 dpi tai 1 200 dpi.

-Toisessa merkityksessä resoluutio on pelkästään kuvan muodostavien pikselien määrä, tällöin se ilmaistaan muodossa pikselien määrä vaakasuunnassa × pikselien määrä pystysuunnassa. Tietokoneiden näyttötilojen tarkkuus ilmaistaan yleensä tässä muodossa, esimerkiksi 1024×768 pikseliä.

42. Selitä termit a) tiff b) jpeg c) gif d) png
---------------------------------------------------------------
a) tiff
-Tag/Tagged Image File Format
-kehittänyt Aldus Corporation, nykyään sitä hallinnoi Adobe Systems.
-TIFF kehitettiin 1980-luvun puolivälissä erimerkkisten työpöytäskannereiden yhteiseksi tiedostomuodoksi.
-TIFF on monipuolinen tiedostomuoto, jota käyttävät tiedostot voivat sisältää monentyyppistä otsaketiedoin järjestettyä tietoa (Yksi TIFF-tiedosto voi esimerkiksi sisältää useita JPEG- ja RLE-pakattuja kuvia ja vektorimuotoista tietoa niiden rajauksesta ja se tukee myös häviötöntä LZW-pakkausta ja kuvatasoja).
-Hyvä värien hallinta monipuolisuuden lisäetuna
-Laadultaan paras kuvaformaatti, josta johtuen vie eniten tilaa

b) jpeg
-Joint Photographic Experts Group
-Häviöllistä pakkausta käyttävä bittikarttagrafiikan tallennusformaatti
-Tuotetaan JFIF tallennusstandardilla
-Internetin suosituin kuva formaatti
-Värisävyys 24-bittiä
-Tukee RGB, CMYK ja harmaasävytiloja
-Informaation hävikki aina suuri (alkuperäinen kuva kannattaa aina säilyttää)
-Ei toimi viivapiirroksisa

c) gif
-Graphic Interchange Format
-Formaatti kehitetty vuonna 1987
-Värejä korkeintaan 256
-Pakkaus hävikitön
-Läpinäkyvyys tuettu versiosta GIF89 lähtien
-Animaatiot tuettu

d) png
-Portable Network Graphics
-kehitettiin korvaajaksi ominaisuuksiltaan vanhentuneelle ja patenttien rajoittamalle GIF-formaatille ja osittain TIFF-formaatille. (ei siis kehitetty korvaamaan jpg kuten powerpointissa luki!)
-Värisävy 8- tai 24-bittiä
-Hävikitön pakkausmuoto
-Tukee läpinäkyvyyttä

Häviötön pakkausmenetelmä tarkoittaa, että tietoaines ei muutu lopullisesti vaan se kuvataan toisella tavalla pakkaamisen yhteydessä jolloin laatu ei kärsi

43. Mitä tarkoitetaan äänenkäsittelyssä termillä näytteenottotaajuus, miten se otetaan ja mitkä ovat
yleisimmät näytteenottotaajuudet
---------------------------------------------------------------
-Ilmoittaa kuinka usein analogisesta signaalista otetaan näytteitä sekunissa.
-Ilmoitetaan kilohetseinä, kHz
-Vaikuttaa ääneen laatuun ja tallennettavan tiedoston kokoon
-Tulee olla kaksinkertainen tallennettavaan taajuuskaistaan nähden
-Otetaan kanavakohtaisesti eli stereoäänestä näytteet otetaan vasemmasta ja oikeasta kanavasta
-Laadullisena vertailukohteena käytetään CD-Audion näytteenottotaajuutta 44.1 kHz

Yleisimmät näytteenottotaajuudet

8 kHz
-Puhelinstandardi

11.025 kHz
-Äänikorttien käyttämä näytteenottotaajuus

22.05 kHz
-Puolet CD:n käyttämästä taajuudesta (soveltuu multimedia ja verkkokäyttöön)
-Äänikorttien käyttämä näytteenottotaajuus

44.1 kHz
-CD:n näytteenottotaajuus
-DAT ja MiniDisk nauhurien käyttämä näytteenottotaajuus

48 kHz
Ammattikäyttöön tarkoitetut DAT-nauhurit käyttävät tätä näytteenottotaajuutta

44. Selitä termit a) hertsi b) db c) pcm wav d) aiff e) mpeg
---------------------------------------------------------------
a) Äänen korkeudesta käytetään nimitystä taajuus, jonka yksikkö on hertsi (Hz). Hertsi ilmoittaa,
kuinka monta kertaa ääni värähtelee yhden sekunnin aikana.

b) Desibeli (tunnus dB) on dimensioton yksikkö, joka vertailee tehosuureiden suhteita logaritmisella asteikolla.
-Käytetään tavallisimmin kahden signaalin välisen tehosuhteen ilmaisuun sekä vahvistimen tai vaimentimen vaikutuksen ilmaisemiseen (Ts. äänen voimakkuuden muutokset ilmoitetaan desibeleinä).

Äänenvoimakkuudesta käytetään myös nimitystä amplitudi , joka englanninkielisenä amplitude sanana tarkoittaa useimmissa äänenkäsittelyohjelmissa äänen voimakkuuden säätämistä.

c) PCM ( Pulse Code Modulation ) viitaa äänen tallennusmenetelmään, jossa äänestä otetaan
näytteitä , jotka saavat arvoasteikolta resoluution mukaisen arvon.

d) Audio Interchange File Format (AIFF)
-Apple suunnitteli AIFF-formaatin IFF-formaatin pohjalta.
-käytetään yleisimmin Apple Macintosh-tietokoneissa.
-häviötöntä, eli ääntä ei häviä tallennuksessa.
-Pakkaamattoman AIFF-äänen koko on 1411 kbit/s.

e) Moving Picture Experts Group
-Sen tehtävä on suunnitella nykyaikaisia videonpakkaustapoja ja standardoida niitä.
-MPEG-määrittelytyön tuloksia käytetään mm. tietokoneissa, DVD-soittimissa, digi-tv:ssä ja joissakin matkapuhelimissa.

MPEG on standardoinut seuraavat pakkausmuodot:
-MPEG-1 Sisältää suositun Layer 3 -audiopakkausformaatin (MP3).
-MPEG-2 Video- ja audiostandardit lähetyslaatuista liikkuvaa kuvaa ja ääntä varten. Käytössä DVD-elokuvissa.
-MPEG-3 Suunniteltu alun perin HDTV:tä varten, mutta sulautettiin MPEG-2:een.
-MPEG-4 Laajentaa MPEG-1:n tukemaan video/audio "objekteja", 3D:tä, matalan bittinopeuden koodausta ja Digital Rights Management-järjestelmää
-XviD Avoimella lähdekoodilla luotu videon ja äänen pakkaustekniikka
-DivX Maksullinen videon ja äänen pakkaustekniikka
-MPEG-7 Formaali multimedian kuvausjärjestelmä jota käytetään mm. semanttisessa verkossa.
-MPEG-21 MPEG kuvaa tätä tulevaisuuden standardia sanoilla "Multimedia Framework".

48. Miten määritellään teos tekijänoikeudessa, miten teos muodostuu
---------------------------------------------------------------
-Tekijänoikeus suojaa taiteellisisa ja kirjallisia teoksia
-Luomistyön tuloksen on oltava uusi, omaperäinen ja itsenäinen, jotta tekijä saa teoksensa yksinomaisen määräysvallan.
-Teostaso vaihtelee teostyypeittäin ja se on matalampi perinteisen taiteen (esim. kirjallisuus) kuin sovelletun tai käyttötaiteen (taideteollisuuden tuotteet) kanssa.

Wikipedian mukaan:
Teos on tekijänoikeuslain tarkoittama ihmisen itsenäinen ja omaperäinen luomistyön tulos. Teoksia ovat esimerkiksi kirjalliset tuotokset, elokuvat, valokuvat, taidemaalaukset ja sävelteokset. Kirjallisia tuotoksia ovat muun muassa tietokoneohjelma, kartta, graafinen teos sekä kaunokirjallinen ja asiateksti. Teoksista kirjallisia ja taiteellisia teoksia suojataan tekijänoikeudella.

51. Kuinka pitkään tekijänoikeuden antama suoja on
---------------------------------------------------------------
-Bernin sopimuksen mukaan tekijänoikeuden tuli kaikissa maissa olla voimassa vähintään 50 vuotta tekijän kuolemasta.

-Muutamissa Euroopan valtioissa suoja-ajaksi säädettiin 70 vuotta tekijän kuolinvuoden lopusta lukien, ja nykyisin näin on asiaa koskevan EU:n direktiivin mukaisesti kaikissa EU:n jäsenmaissa.

-Suomessa voimassa oleva tekijänoikeuslaki on nimeltään Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404[5] ja sen viimeisin uudistus astui voimaan vuoden 2004 alussa.

-Tekijänoikeus ei koske teoksia joiden suoja-aika on jo mennyt umpeen (viimeisimpänä esimerkkinä "kipparikalle").

-Tietokannat ja valokuvat voivat olla teoksia ja saada 70-vuoden suojan
-Tavallinen valokuva, joka ei yllä teostasoon on tekijänsä määräysvallassa 50-vuotta valmistumisesta.
-Esiintyvän taiteilijan esitystä ei saa tallentaa eikä tallennetta levittää ilman lupaa 50-vuoden ajan esitysvuodesta.
-Ääni- ja filmituottajan suoja on 50-vuotta

74. Miten Suomen perustuslaki (10§ ja 12§) määrittelee sananvapauden
---------------------------------------------------------------
-Jokaisella on sananvapaus.
-Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.
-Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla.
-Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.
-Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu.
-Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.
(Suomen perustuslain toisen luvun 12. pykälä.[1])

Lihavointi ja kursivointi saadaan aikaan seuraavilla: Teksti tähän